Hannah Honkanen

"Kun muut vain puhuu, niin Hannah tekee!"

Rohkea, lämmin, ahkera ja ymmärtävä nainen eduskuntaan Kaakkois-Suomesta!

Minulle on tärkeää luoda rakenteita ihmisten hyvinvoinnille. Olen seurannut läheltä nuorten syrjäytymistä; sivuun jääneitä on paljon ja tarvitaan vahvaa panostusta lapsiin ja perheiden arkeen, muuten hyvinvointivaltiomme on umpikujassa. Pienituloisten asemaan ja vanhusten hoivaan on tehtävä vahvoja korjauksia. On tärkeää pitää ääntä niiden puolesta, jotka eivät sitä itse tee.

Olen hoitanut luottamustehtäviä kunnan, maakunnan ja valtakunnan tasolla yli 14 vuoden ajan. Työkseni toimin nuorten ja työllistämisen parissa sekä omaishoitajana. Vedän myös kehittämishanketta, jolla luodaan uusia tapoja tuottaa palveluita maaseudulla asuville. Uskon jokaisen mahdollisuuksiin ja toimin aktiivisesti sen eteen. Olen valmis kansanedustajaksi rakentamaan parempaa huomista kaikille suomalaisille.

Yhteystiedot

hannah@jaspis.fi
p. 040 7714 214

Käy äänestämässä vaalipäivänä 14.4. tai ennakkoon 3.-9.4.2019

Olen hoitanut luottamustehtäviä kunnan, maakunnan ja valtakunnan tasolla yli 14 vuoden ajan. Työkseni toimin nuorten ja työllistämisen parissa sekä omaishoitajana. Vedän myös kehittämishanketta, jolla luodaan uusia tapoja tuottaa palveluita maaseudulla asuville. Uskon jokaisen mahdollisuuksiin ja toimin aktiivisesti sen eteen. Olen valmis kansanedustajaksi rakentamaan parempaa huomista kaikille suomalaisille.

Yhteystiedot

hannah@jaspis.fi
p. 040 7714 214

Käy äänestämässä vaalipäivänä 14.4. tai ennakkoon 3.-9.4.2019

Linjani eduskuntaan on:

  1. Pelastetaan nuoret! Tukea myös perheiden arkeen.
  2. Pysäytetään köyhyyden ja eriarvoistumisen kierre!
  3. Vanhuksille parasta hoivaa! Kehitetään omaishoitajuutta.
  4. Sosiaali- ja terveyspalvelut sujuvasti lähelle ihmistä.
  5. Kehittyvä maaseutu tuottaa elinvoimaa koko seudulle. Lähiruoka kunniaan ja tuottajille reilumpi kauppa!
  6. Tulevaisuus on raiteilla: kasvava Kaakko tarvitsee nopeat ratayhteydet.
  7. Maassa maan tavalla - turvallisempaa maahanmuuttoa!
  8. Suomi ilmastotekojen mallimaaksi uudella teknologialla. Metsät, suot ja maatalousmaat sitomaan hiiltä entistä paremmin. Metsäosaamista myös vientiin!
  9. Demokratia on myös ihmisten kuuntelemista ja kaikkien osallisuutta. Osallisuus lisää hyvinvointia.
  10. Selätetään yksinäisyys ja syrjäytyminen; luodaan järjestöjen avulla vahvempi hyvinvoinnin turvaverkko!
Lue lisää

Tule tapaamaan ja juttelemaan!

Lähde kannustamaan minua linjallani eduskuntaan!
Tule tapaamaan minua tai käy tykkäämässä Facebookissa ja seuraa Instagramissa

MaTiKeToPeLaSu
1234567
861011121314
15161718192021
22232425262728
293012345

Aiempia luottamustehtäviäni:

  • kaupunginvaltuutettu vuodesta 2005
  • kaupunginhallitus
  • lasten ja nuorten palveluiden valiokunnan puheenjohtaja
  • hyvinvointivaliokunnan puheenjohtaja
  • ympäristölautakunta
  • perusturvalautakunta
  • kaupungin henkilöstöjaosto
  • maakuntahallitus
  • kuntaliiton valtuusto

Muita kiinnostuksen kohteita:

Puutarhanhoito, kirjoittaminen, laulaminen ja kitaransoitto, tukihenkilötoiminta, maaseudun kehittämishankkeet, luonnossa liikkuminen, kantritanssi, shakki, perinnerakentaminen, luomu- ja lähiruoka, yhteiskunnalliset ja yhteisölliset projektit.

Perhe:

Mies, neljä täysi-ikäistä lasta jo omillaan, omaishoitajuus.

Tukitiimi

Tukitiimiini kuuluu henkilöitä eri puoluetaustoista, olet lämpimästi tervetullut mukaan! Tärkeintä, mitä voit tehdä, on jakaa tietoa ja esimerkiksi somessa jakamiani linkkejä eteenpäin. Kerrothan tuttavillesikin minusta ja tavoitteistani!

Voit myös tukea vaalityötäni taloudellisesti alla olevalla painikkeella.
Tällä painikkeella lahjoitetut varat ohjautuvat omalle vaalitililleni.

Lue lisää teemoistani:

Yhteiskunnasta sivuun jääneitä nuoria on Suomessa 40 000 – 100 000 laskutavasta riippuen. 60 000 poikaa on jäänyt peruskoulun jälkeen vaille jatkokoulutusta, ja nuoria miehiä putoilee työelämän ulkopuolelle eri syistä. Joka päivä kuusi alle 30-vuotiasta suomalaista nuorta jää eläkkeelle masennuksen vuoksi.

Syrjäytymiskehitys saa usein alkunsa lapsuudessa. 150 000 suomalaista lasta elää köyhässä perheessä, jolloin esimerkiksi harrastuksiin ei ole varaa. Usein ongelmat perheissä kasautuvat. Kun päihde- ja mielenterveyssyyt tai muut perhekriisit kuormittavat vanhempia, niin lapsi jää vähemmälle huomiolle eikä saa tarvitsemaansa ohjausta ja tukea. Yöt saattavat mennä pelatessa ja valvoessa, ja koulussa on vaikea keskittyä. On nuoria, joilta puuttuu kokonaan tulevaisuuden visio. Joku jää vuosikausiksi vain hengaamaan kavereiden kanssa. Huumeet ovat arkipäivää yhä laajemmin ja yhä nuorempien kohdalla. Valistus ei näytä purevan vaan paremminkin lisää kiinnostusta kokeiluja kohtaan. Lisäksi on niitä nuoria, jotka ovat esimerkiksi kiusaamisen vuoksi etääntyneet sosiaalisista suhteistaan. Joka kymmenes alle 18-vuotias poika kertoo olevansa vailla yhtään ystävää (THL).

Yhteiskunnan tärkein tehtävä on katkaista nuorten syrjäytymiskehitys. Kannustavana esikuvana on noussut esiin Islanti, missä panostukset nuoriin tuottavat toivottuja tuloksia. Vielä 20 vuotta sitten Islannissa humalaan juovien nuorten määrä oli 40 % ja maa oli Euroopan kärjessä myös nuorten tupakoimisen ja kannabiksen kokeilijoiden osalta. Tänään 99 % islantilaisista nuorista on raittiita. Terveistä elämäntavoista on tullut trendikkäitä ja nuorten päihdekuntoutuskeskuksia on voitu sulkea. Muutos lähti liikkeelle siitä, että nuorille alettiin järjestää verovaroin mielekästä tekemistä. Jokainen 6-18-vuotias lapsi saa vuosittain harrastusrahan ja lähes kaikki osallistuvat harrastuksiin koulun jälkeen. Urheilukerhoihin on koulutettu valmentajia, joille maksetaan samaa palkkaa kuin opettajille. 13-16-vuotiaille säädettiin myös kotiintuloajat, ja kouluihin tuli pakolliset vanhempainneuvostot, missä vanhemmat ottivat yhteisvastuuta lapsistaan.

Nuorten syrjäytymisen on laskettu tulevan niin kalliiksi, että vaikka ottaisimme käyttöön kaikki mahdolliset keinot, niin sijoitus maksaa itsensä takaisin. Kyse ei siis ole rahasta vaan valinnoista. Perheiden ongelmiin tulee antaa isosti tukea ajoissa eli silloin kun lapset ovat vielä pieniä. Kotiapu tai maksuton varhaiskasvatus voi pelastaa kuormittuneen perheen. Jokaisella lapsella tulee olla mahdollisuus harrastukseen, jossa voi kehittää omia vahvuuksiaan ja oppia sosiaalisia taitoja. Toisen asteen koulutus ei saa olla kiinni perheen varallisuudesta. Ammattikoulutukseen tarvitaan lisää opettajia ja Ohjaamoita tarvitaan koordinoimaan nuorten palveluita. Nuoret ovat kertoneet, että valvottu yökahvilatoiminta viikonloppuisin auttaisi siihen, ettei nuori altistu niin herkästi huumeille tai muille ikäville asioille.

Se, mikä tapahtui Islannissa, on mahdollista Suomessakin. Onnettomat kohtalot voidaan kääntää menestystarinoiksi. Joskus pienikin välittämisen ele riittää pelastamaan jonkun nuoren. Tarvitaan yhteistä liikkellelähtöä Koko kylä kasvattaa –periaatteella ja päättäjiä tekemään oma osuutensa.

Suomen maaseudulla tuotetaan kaikkien suomalaisten ruoka. Kotimainen lähiruoka on puhdasta ja eettisesti tuotettua. Ruuan tuotannosta kuitenkin vastaa aina vain pienenevä joukko. Työn kannustimet maaseudulla vähenevät. Vääristymä on siinä, että kotimaisesta ruuasta maksettu kohtuullinenkaan hinta ei riitä kattamaan tuottajalle työn kustannuksia. Täällä pohjoisessa viljely ei toimi markkinatalouden pohjalta, kun kasvukausi ja satojen määrä on alle puolet siitä mitä jossain muualla Euroopassa.

Olisi iso riski suomalaisille, jos päästäisimme oman viljelyn ja tuotannon rapistumaan. Kriisin tullen olisimme pulassa. Tukemalla kotimaista elintarviketuotantoa saadaan kuluttajille edullisemmat elintarvikkeet ja taataan kotimaisen ja lähiruuan omavaraisuus ja koko yhteiskunnan hyvinvointi. On tärkeää huolehtia lähituotannosta myös maan rajojen sisällä. Kaakossakin olisi säilytettävä osaaminen, nuorten kiinnostus, kalusto, pellot ja viljelyn kulttuuri, jotta ruoka saadaan läheltä nyt ja kriisin sattuessa, silloinhan sitä ei ole odotettavissa muualta kuin läheltä. Kun ruoka tulee omasta maasta, se on silloin myös oman valvonnan ja lupasäätelyn piirissä. On eettisesti parempi tukea omaa tuotantoa, jonka reunaehdot voi itse lainsaadännöllä ratkaista.

Kotimaista lihantuotantoa on syyllistetty ilmastopäästöistä. Meidän tuotantoa ei kuitenkaan pitäisi samaistaa esim. Etelä-Amerikan naudantuotantoon, koska siellä maaperää uhkaa eroosio. Silti keskusteluissa on monesti vain naudanlihan ympäristöpäästö eikä suomalaisen naudan verrattuna tuontinautaan. Tässä keskustelussa pitäisi huomioida ensisijaisesti se, miten liha tai kasvis tuotetaan: tuleeko se läheltä, kuinka paljon ihminen saa välttämättömiä proteiineja ja muita ravintoaineita lihakilosta verrattuna kasviskiloon jne. Liha ja kasvis eivät ole kaikessa oikein verrannollisia. Niin suomalainen kasvis kuin lihakin on eettisesti tuotettua ja hyvää lähiruokaa. Usein keskusteluissa unohdetaan myös se, että Suomessa laidunnusmaa on arvokasta myös ympäristölle. Naudat laiduntavat useilla suojelualueillakin suunnitellusti, jotta jotkut uhanalaiset kasvit ja perhoset, jopa linnut kuten kottaraiset, pärjäisivät.

Uusi eläinsuojelulaki jäi seuraavan hallituksen pöydälle. Yksimielistä eläinsuojelulakia ei ehkä voida tehdä koskaan, mutta siinä on tärkeää huomioida niin eläinten kuin tuottajankin hyvinvointi. Eläimen hyvinvointi on eettisyyttä ja tarkoittaa laatua. Monet alkutuotannossa työskentelevät ihmiset kuitenkin kokevat, että eläimistä huolehditaan paremmin kuin heistä, ja tähänkin pitää kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.

Ihmiset ovat pettyneet politiikkaan ja ihan syystäkin. Eduskuntatyö on näyttäytynyt kansalaisille hyvin riitaisana ja repivänä toisten puolueiden edustajien syyttelynä ja nälvimisenä. Kun emme hyväksy tuollaista käytöstä omilta lapsiltammekaan, niin mitä pitäisi ajatella maan ylintä valtaa käyttävistä poliitikoista, jotka käyttäytyvät kuin pahaiset kakarat? Valitettavan usein valtaapitävät käyttävät asemaansa hyväksi omien tavoitteidensa tehdään tiettyjä päätöksiä, joita yritetään väkisin runnoa läpi. Tähän ovat osallistuneet kaikki ryhmät.

Viisautta ei kukaan voi yksin omistaa. Viisaus etsii hyvää kaikille, etsii sopua ja hahmottaa kokonaisuuksia. Vaikeudet voidaan voittaa vain kärsivällisellä ja kunnioittavalla yhteistyöllä. Tämä pätee niin eduskunnassa kuin paikallisen tason politiikassa. Sen, jolla on valtaa, tulisi jakaa sitä alaspäin ja saada kaikki ihmiset mukaan eikä pitää valtaa itsellään. Demokratia on myös toisten ihmisten kuuntelemista ja kaikkien osallisuutta. Silloin kun tämä toteutuu, niin ihmiset voivat hyvin ja asiat luistavat sujuvasti eteenpäin.

Onko mahdollista palauttaa luottamus demokratiaan ja politiikkaan? Voisiko toisten ihmisten kiusaaminen ja nälviminen loppua eduskunnassa ja kuntien valtuustoissa? Löytyykö johtajia, jotka päästessään valtaan ottavat kaikki ihmiset mukaan työskentelemään yhteisen hyvän eteen?

Kotikaupungissani Haminassa on siirrytty valiokuntamalliin, jossa pyritään löytämään tällaista työtapaa. Valiokuntamallissa päättäjät ja virkamiehet valmistelevat työpajatyyppisesti asioita yhdessä ja tuovat kukin oman asiantuntemuksensa ja näkemyksensä yhteiseen pöytään. Tämän pohjalta virkamiehet luovat erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja, joista valiokunta sitten valitsee parhaimman tai tekevät oman parannellut mallinsa. Myös asukkaat voidaan osallistaa yhteiseen päätöksentekoon erilaisissa työpajoissa yhdessä päättäjien kanssa.

Toimintatapa on erittäin inspiroiva ja on sytyttänyt valiokuntien jäseniä toimimaan. Usko vaikuttamisen mahdollisuuksiin lisää motivaatiota ja synnyttää luottamusta. Haasteena on saada myös tyytymättömät asukkaat työskentelemään yhteisen hyvän eteen, mutta sekin on mahdollista, kun mallia aidosti halutaan kehittää ja annetaan asukkaille aito mahdollisuus olla mukana ja saada äänensä kuuluviin. Osallisuus luo hyvinvointia ja parantaa yhteiskuntarauhaa. Samaa henkeä odotan löytyväksi myös eduskuntaan.